Presidentinvaalin toisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024


Valitsijamiehet kokoontuivat johdolla 15. tai sen ollessa sunnuntai, seuraavana päivänä valitsemaan presidentin eduskunnassa. Laki valitsijamiesvaalista vuodelta 1924 määräsi, että presidentti valittiin maan pääkaupungissa, ellei valtioneuvosto ollut joutunut olosuhteiden pakosta toisin päättämään. Pääministerillä oli vaalitoimituksen johtajana valta määrätä, ketkä saivat olla eduskuntatalossa valitsijamiesten kokouksen aikana. Kokouksen alussa pidetystä nimenhuudosta poissa ollut valitsijamies menetti oikeutensa osallistua äänestykseen; toisaalta yhden tai useammankaan valitsijamiehen poissaolo ei estänyt vaalin toimittamista. tapahtui kirjoittamalla presidentiksi halutun henkilön (suku)nimi paperilippuun, joka taitettuna pudotettiin uurnaan. Valitsijamiehet äänestivät aakkosjärjestyksessä vaalipiireittäin. Vuonna 1982 äänestys tapahtui ensimmäistä kertaa äänestyskopissa. Ääntenlaskijoina toimivat pääministerin tähän tehtävään kutsumat henkilöt, yleensä suurimpien puolueiden edustajat, ja äänet luettiin viiden äänestyslipun sarjoissa. Jos joku ehdokkaista sai ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet äänistä, hän oli valittu. Muussa tapauksessa suoritettiin toinen äänestys. Jos kukaan ei toisessakaan äänestyksessä saanut ehdotonta äänten enemmistöä, suoritettiin vielä kolmas äänestys, jossa oli äänestettävänä ainoastaan kaksi toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneista ehdokkaista. Valitsijamiesten valtuutus päättyi presidentin astuessa toimeensa; tällä varauduttiin siihen mahdollisuuteen, että presidentiksi valittu henkilö olisi kuollut tai menettänyt ennen virkaanastumistaan.


Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.

Eduskunta valitsi suoraan Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin vuonna 1919 hallitusmuodossa säädetyn mukaisesti. Poikkeusoloissa vuosina 1940 ja 1943 vaalin suorittivat vuonna 1937 valitut valitsijamiehet. Presidentti Kyösti Kallion eron johdosta vuonna 1940 uuden presidentin valinta oli lisäksi ennenaikainen, ja tapahtui Kallion jäljellä olevaksi toimikaudeksi eikä täydeksi kuuden vuoden toimikaudeksi.

USA:n presidentinvaalit 2024: IS seuraa

Lisäksi ehdolle yrittivät entinen liikennelentäjä Kimmo Rantanen, bloggaaja Sami Parkkonen ja yksityisyrittäjä Jouni Kuitunen, joille ei mittauksissa näkynyttä kannatusta tullut. Rantanen ilmoitti 6. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Parkkosen vaaliasiamies kertoi ennen määräaikaa, että kortteja puuttui vielä paljon. Kuitunen puolestaan aloitti ehdokkuuden tavoittelemisen keräämällä nimiä ruutuvihkoon hirvensalmelaisessa baarissa – virallisia kortteja ei silloin ollut kirjoitettavana. Hän arvioi joulukuussa 2023, että kortteja oli kerättynä alle tuhat.

Hirvikallio, Paavo: Tasavallan presidentin vaalit Suomessa1919-1950, 1958, WSOY, Porvoo
Nousiainen Jaakko, Suomen poliittinen järjestelmä, 1992, WSOY,Juva
Suomen Historian Pikkujättiläinen, 4. painos, 1990, WSOY,Porvoo
Suomen Tilastollinen Vuosikirja vuosilta 1931, 1946-1947, 1948 ja1998
Tarasti, Lauri: Suomen vaalilainsäädäntö, 1987, Edita,Helsinki
Tilastokatsauksia I-II, 1924-1925, Tilastollinen päätoimisto,Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki
Suomen Virallinen Tilasto, XXIX, Vaalitilasto, Tasavallanpresidentin valitsijamiesvaalit vuonna 1925, 1931, 1937, 1950,1956, 1962 ja 1968
Suomen Virallinen Tilasto, XXIX, Vaalitilasto, Valtiolliset vaalit1978 ja 1982
Suomen Virallinen Tilasto, XXIX, Vaalitilasto, Presidentin vaalit1988 ja 1994

Entinen kansanedustaja (vkk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. elokuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Turtiainen ilmoitti, että hän saa todennäköisesti apua Venäjältä. Turtiainen arveli 1. joulukuuta, että jo 300 kerättyä korttia olisi ”kova juttu”. Turtiaisella oli parhaimmillaan 0,3 % kannatus marraskuussa 2023 mutta muissa mittauksissa tulos oli 0 %.

Luennoitsija Saara Huhtasaari (sit.) ilmoitti 5. heinäkuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja valitsijayhdistyksen kautta. Huhtasaaren ehdokkuutta tuki -puolue. Huhtasaaren vaaliasiamies arveli päivää ennen määräaikaa, että vaadittu määrä ei tule täyteen. Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa noin 10 000. Huhtasaaren valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan 12. joulukuuta 2023 mennessä. Huhtasaari sai syksyn 2023 mittauksissa 0–1 % kannatuksen.


Presidentinvaalit 2024 | Keskisuomalainen

Entinen kansanedustaja (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 12. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Väyrynen ilmoitti, ettei voinut kannattaa mahdollista (kesk.) ehdokkuutta. Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa alle 10 000. Väyrynen julkaisi viimeisenä viikonloppuna kannattajakortit , ja ja teki kanssa vastaus­lähetys­sopimuksen, eli että maksaisi lähetettyjen korttien postimaksun itse. Väyrysen valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan mennessä joka oli 12. joulukuuta 2023. Väyrysen kampanjasivustolla ilmoitettiin 12.12.2023 että kannattajakorttien keräys jatkuu ja ”aikaa kerätä kannattajakortteja on 20.12. asti, jolloin Helsingin vaalipiirilautakunta kokoontuu lyömään lukkoon ehdokasasettelun”. Lisäajasta huolimatta Väyrynen ei saanut kokoon vaadittavaa määrää kannattajakortteja. Väyrynen oli kannatusmittauksissa nimettynä vaihtoehtona ja sai parhaimmillaan 2 % kannatuksen.

Presidentinvaalit 2024 – Milloin ehdokkaat itkivät viimeksi

ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä (PS) presidenttiehdokkaaksi. Perussuomalaiset äänestivät Halla-ahon presidenttiehdokkaakseen elokuun puoluekokouksessa 13. elokuuta 2023.

USA presidentinvaali vedonlyönti 2024: Ehdokkaat & puolueet

Vuodesta 1978 lähtien mukaan lukien vain Suomessa asuvatSuomen kansalaiset
Vuonna 1988 suora vaali ja vuonna 1994 presidentinvaalienensimmäinen kierros

Suomen presidentinvaalit -vedonlyönti 2024: Toinen kierros

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja keskustan Olli Rehnin kannattajia on siirtynyt Stubbin taakse. Haavisto perii vasemmistopuolueiden presidenttiehdokkaita äänestäneiden kannatusta.