Suomen presidentinvaalit nousivat jättilehden etusivun uutiseksi
Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.
4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.
Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla. Äänioikeus presidentinvaalissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi.
Halla-ahon nousu muutti Suomen presidentinvaalit
Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa silloin enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään toinen vaalikierros yleensä kahden viikon kuluttua niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen.
Suomen presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa valitaan kuuden vuoden toimikaudeksi. Kuten - ja , myös presidentinvaalissa on yleinen, yhtäläinen ja salainen. Vaalipäivä on neljäs . Valittu presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan kuukauden (, mikäli vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, muussa tapauksessa ) 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.
Edellinen presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018. Seuraava tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024.
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.
Presidentinvaalit järjestetään Suomessa 28.1.2024
Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.
Presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkoäänestys 2024
Suomessa Tasavallan presidentti on valittu 17 kertaa, joistakuusi kertaa erilaisin poikkeusmenettelyin. Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin 25.8.1919 eduskunnan toimesta. Tasavallan neljäspresidentti Kyösti Kallio, joka oli valittu presidentiksi15.-16.1.1937, luopui virastaan huonontuneen terveyden vuoksivuonna 1940. Risto Ryti valittiin presidentiksi 19.12.1940 Kallionjäljellä olevaksi kaudeksi. Helmikuussa 1943 pidettiinpresidentinvaalit, jossa Ryti lähes yksimielisesti valittiinjatkamaan presidenttinä. Vuosien 1940 ja 1943 vaalit toimittivatsota-ajan vuoksi vuoden 1937 valitsijamiehet.
Suora lähetys presidentinvaaleista
1988 s = suora kansanvaali, 1988 v = valitsijamiesvaali,1994 I = presidentin vaalien ensimmäinen kierros, 1994 II =presidentinvaalien II kierros
Suomen presidentinvaalit -vedonlyönti 2024: Toinen kierros
Vuodesta 1978 lähtien mukaan lukien vain Suomessa asuvatSuomen kansalaiset
Vuonna 1988 suora vaali ja vuonna 1994 presidentinvaalienensimmäinen kierros