Suomen presidentinvaalit nousivat jättilehden etusivun uutiseksi
4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.
Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Vaalissa äänioikeutetut Suomen kansalaiset valitsevat tasavallan presidentin kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa.
Presidentti valitaan tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Jos yksi ehdokkaista saa ensimmäisessä vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet valitaan suoraan presidentiksi. Toinen vaali järjestetään, jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta äänistä. Mahdollinen toinen vaali järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024.
Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 17.−23.1.2024 ja ulkomailla 17.−20.1.2024.
Mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä on sunnuntaina 11.2.2024.
Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 31.1.−6.2.2024 ja ulkomailla 31.1.−3.2.2024.
Presidentinvaalit / Presidentvalet i Finland 2024
Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.
Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %).
Tasavallan presidentin vaalin 1925–1943, 1950–1968 ja 1978 toimitti 300 valitsijamiestä, mutta 1982 ja 1988 vaaleissa heidän lukumääränsä oli 301, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntyminen ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä. Valitsijamiehet saattoivat kuitenkin äänestää tyhjää, joten tasatulos oli itse asiassa yhä mahdollinen myös ratkaisevassa äänestyksessä. Heidät valittiin yleisillä vaaleilla, jotka pidettiin alkuaan 15.–16. tammikuuta, myöhemmin tammikuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina. Valitsijamiesvaaleissa noudatettiin eduskuntavaalien vaalipiirijakoa, jolloin yksi valitsijamiehistä valittiin ja muut manner-Suomen vaalipiireistä niiden asukaslukujen mukaan. Vuoteen 1987 saakka laki ei tuntenut virallisia puolueiden asettamia presidenttiehdokkaita eivätkä valitsijamiehet olleet juridisesti sidottuja äänestämään sitä ehdokasta, jonka tukijoiksi he olivat ennalta ilmoittautuneet; asian moraalinen puoli oli erikseen. Lainsäädännössä ei myöskään ollut mitään mainintaa siitä, oliko presidenttiehdokkaalta itseltään saatava suostumus, mutta oikeustieteilijät katsoivat sen tarpeelliseksi, koska heidän mielestään ketään ei voitu ajatella valittavan presidentiksi vastoin tahtoaan.
Suomessa Tasavallan presidentti on valittu 17 kertaa, joistakuusi kertaa erilaisin poikkeusmenettelyin. Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin 25.8.1919 eduskunnan toimesta. Tasavallan neljäspresidentti Kyösti Kallio, joka oli valittu presidentiksi15.-16.1.1937, luopui virastaan huonontuneen terveyden vuoksivuonna 1940. Risto Ryti valittiin presidentiksi 19.12.1940 Kallionjäljellä olevaksi kaudeksi. Helmikuussa 1943 pidettiinpresidentinvaalit, jossa Ryti lähes yksimielisesti valittiinjatkamaan presidenttinä. Vuosien 1940 ja 1943 vaalit toimittivatsota-ajan vuoksi vuoden 1937 valitsijamiehet.
Presidentinvaalit | MTV Uutiset
Jos ehdokkaita asetetaan vain yksi, tämä tulee valituksi ilman vaalia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa eli kierroksella yli puolta hyväksytyistä äänistä, järjestetään toinen vaali kahden viikon päästä. Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saaneesta tulee seuraava tasavallan presidentti. Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan. Arvontaan ei ole toistaiseksi tarvinnut turvautua kertaakaan; vuosina ja valinta on tapahtunut niukimmalla mahdollisella äänten enemmistöllä.
Halla-ahon nousu muutti Suomen presidentinvaalit
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
Niinistön ja Haaviston puolisoita käsitellään myös vaalipäivänä 5.2. julkaisemassa artikkelissa. Tekstin mukaan presidentinvaalit ovat henkilövaalit, joten puoluesidonnaisuutta merkitsevämpää on ehdokkaiden persoonallisuus. Artikkelissa kirjoitetaan, että ehdokkaiden puolisot ovat nousseet esille tabloidilehdistössä viimeisten viikkojen aikana, mutta monet ovat jo kyllästyneet aiheeseen. Toimittaja Thomas Vermes kommentoi, että EU-kriittisten ehdokkaiden Timo Soinin ja Paavo Väyrysen pudottua pois vaalien toiselta kierrokselta, voidaan todeta EU-myönteisyyden voittaneen vaaleissa.
Näin Suomen presidentinvaalit noteerattiin maailmalla
Suomen presidentinvaalit saivat norjalaismediassa laajaa huomiota. Ennen ensimmäistä äänestyskierrosta mediassa korostui Sauli Niinistön asema vaalien ennakkosuosikkina. Lisäksi keskeisiä reportaasiaiheita olivat presidentin valtaoikeuksien kaventuminen sekä ehdokkaiden suhtautuminen Euroopan Unioniin. Mediassa nostettiin esille myös presidenttiehdokkaiden henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä kerrottiin heidän henkilöhistoriastaan ja puolisoistaan.