Blaise Pascalin monipuolinen perintö
Näiden keskeneräisten ajatusten joukosta ehkä kuuluisin on ajatusleikki, jota sittemmin on kutsuttu "Pascalin vedonlyönniksi":
Jos Jumala palkitsee uskovaiset ikuisella elämällä, mutta ateismi ei palkitse, kannattaa pelurin veikata Jumalan olemassaolon puolesta jo ihan sen takia, että se on ainoa kanta, jolla mitään voi voittaa.
Jos jostain syystä koko aihe on uusi, löytyy tarkempaa tietoa esimerkiksi täältä:
Pascalin alkuperäinen ajatusleikki jää varsin keskeneräiseksi ja sitä on kritisoitu monin tavoin.
Pascalin julkaistun filosofisen tuotannon voi nähdä eräänlaisena pikkuporvariston puuhavihkona.
Kaikkein kiinnostavinta Pascalin vedonlyönnissä on ehkä lopulta se, kuinka se onnistuu yhdistämään ateistit, agnostikot, buddhalaiset ja kristityt - kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä teorian suurista ongelmista.
Voimmeko edes olettaa, että kaikista uskontokunnista yksi ainoa vastaa Jumalan alkuperäistä ilmoitusta ja muut ovat harhaoppisia?
Pascalin vedonlyönnin taustaoletukset tuntuvat vaativan tarkistusta.
Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä
Filosofi Blaise Pascal (k. 1662) harrasti aikansa
tiedemiesten tapaan filosofiaa, luonnontieteitä ja teologiaa. Pascal tunnetaan
muun muassa todennäköisyysteorian kehittäjänä. Uskonnollisena ihmisenä hän
pohti myös Jumalan olemassaoloa ja oli kiinnostunut erilaisten jumalatodistusten
mahdollisuudesta. Tiukkana luonnontieteilijänä Pascal ei pitänyt mahdollisena
todistaa Jumalan olemassaoloa. Mutta hän muotoili ajatuskulun, joka hänen
mielestään osoittaa, että Jumalaan uskominen on kannattavaa.Blaise Pascal tiesi kristinuskon opettavan, että usko
Jumalaan avaa henkilölle oven kuoleman jälkeiseen maksimaaliseen hyvään ja,
että uskovaisen ihmisen on elämänsä aikana luovuttava monista maallisista
nautinnoista ja iloista. Pascal vertaa uskovaisuutta harkitsevan ihmisen
tilannetta vedonlyöntitilanteeseen, jossa panoksina ovat maallisen elämän
nautinnot ja kuolemanjälkeisen elämän nautinnot.Todennäköisyysteorian kehittäjänä Blaise Pascalin tärkeä
oivallus oli yhdistää vedonlyönnin erisuuruiset panokset niiden
todennäköisyyteen. Pascal ajatteli, että todennäköisyydet maallisten ja
kuoleman jälkeisten nautintojen kohdalla ovat erilaiset. Luopuessaan maallisista
nautinnoista ihminen tietää, että menetyksen todennäköisyys on 100%. Valitessaan
kuolemanjälkeiset nautinnot ihminen tietää, että niiden todennäköisyys on alle
100%, koska Jumalan olemassaoloa ei voi pitävästi todistaa. Rationaalisessa vedonlyönnissä panosten suuruus ja
todennäköisyys yhdistetään kertolaskulla, jolloin tulokseksi saadaan suositus
parhaaksi valinnaksi. Maalliset nautinnot muodostavat parhaimmillaankin arvoltaan
äärellisen panoksen, mutta taivaalliset nautinnot äärettömän arvokkaan
panoksen. Vedonlyöntitilanteessa henkilön valittavana on siten äärellisen hyvän
varma menetys tai äärettömän suuren hyvän todennäköinen / mahdollinen menetys. Kun
ääretön kerrotaan vaikka kuinka pienellä luvulla, saadaan kertolaskun
tulokseksi ääretön. Pascalin mielestä pienikin mahdollisuus sille, että Jumala
on olemassa johtaa rationaalisen ihmisen päätymään siihen, että kannattaa
ryhtyä uskovaiseksi.Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi
ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 58/2013 vp) asettaa rikoksesta epäillyn tilanteeseen, joka muistuttaa edellä kuvattua uskovaiseksi ryhtymistä
harkitsevan tilannetta. Syyteneuvottelumahdollisuuden tuominen suomalaiseen
rikosoikeuteen on merkittävä uutuus. Lakiesitys tähtää oikeudenkäyntiprosessien
nopeuttamiseen palkitsemalla rikoksesta epäillyn lievemmillä rangaistuksilla,
jotta hän tunnustaisi rikoksensa. Prosessien nopeuttamisella haetaan rahallisia
säästöjä. Palkintona rikoksen tunnustamisesta olisi hallituksen esityksen
mukaan syyttäjän sitoutuminen vaatimaan rangaistusta tavanomaista lievemmältä
asteikolta. Yksittäisen rikoksen tunnustamisesta palkittaisiin myös siten, että
saman henkilön tekemiksi epäiltyihin muihin rikoksiin kohdistuva esitutkinta
lopetettaisiin.Mihin tahansa rikokseen ei syyteneuvottelua voitaisi
käyttää. Hallituksen esityksessä todetaan: ”Syyteneuvottelua koskevat
säännökset soveltuisivat rikoksiin, joista ei ole säädetty ankarampaa
rangaistusta kuin kuusi vuotta vankeutta, ei kuitenkaan henkeen tai terveyteen kohdistuviin
rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista
itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.”Rikoksesta epäillyllä on tällaisessa tilanteessa kaksi
vaihtoehtoa. On mahdollista, että kieltäytymällä tunnustamasta rikosta hän välttyy
rangaistukselta kokonaan. Syyteneuvottelutilanteen lähtökohta on aina se, ettei
syyllisyydestä ole tutkinnassa toistaiseksi saatu pitävää näyttöä. Siksi on perusteita
rikoksesta epäillyn uskoa, että on olemassa jonkinlainen todennäköisyys sille,
että hän voisi kokonaan välttyä rangaistukselta.Toisaalta on olemassa tunnustamisen vaihtoehto. Valitessaan tunnustamisen,
henkilö tietää 100%:n todennäköisyydellä, että rangaistus tulee. Mutta hän
tietää myös, että rangaistus on varmasti pienempi kuin se rangaistus, joka on
odotettavissa, mikäli hänet tutkinnan jälkeen todetaan ja tuomitaan
syylliseksi. Koska rangaistus kummassakin tapauksessa on äärellinen, on rikoksesta
epäillyn vedonlyöntitilanne toisenlainen kuin Pascalin klassisessa esimerkissä.
Rikoksesta epäilty joutuu punnitsemaan vaihtoehtoisten seuraamusten suuruutta
ja tutkinnasta syyttömänä selviytymisen todennäköisyyttä.Blaise Pascalin esimerkkitapauksena oleva ihminen voi
ajatella, että uskovaiseksi voi ryhtyä myöhemminkin kun on ensin nauttinut
osansa maallisista iloista. Vedonlyöntiä äärettömän hyvän puolesta voi siirtää tulevaisuuteen.
Hallituksen lakiesityksen mukaan rikoksesta epäilty voi puolestaan perua ”vetonsa”
milloin tahansa. Kuullessaan hänelle määrätyn rangaistuksen, tuomittu voi –
esimerkiksi pettyneenä rangaistuksen kovuuteen – perua tunnustuksensa, jolloin
asian tutkinta käynnistyy uudelleen niin kuin mitään tunnustamista ei olisi
tapahtunutkaan. Syytettä ajavan kannalta lisävaikeutta tulee siitä, ettei
syyteneuvottelussa syntynyttä aineistoa saa jatkossa hyödyntää syytteen
ajamisessa. Kuinka paljon tässä säästyy oikeuslaitoksen resursseja, jää
nähtäväksi mikäli laki säädetään.
Filosofi Blaise Pascal (k. 1662) harrasti aikansa
tiedemiesten tapaan filosofiaa, luonnontieteitä ja teologiaa. Pascal tunnetaan
muun muassa todennäköisyysteorian kehittäjänä. Uskonnollisena ihmisenä hän
pohti myös Jumalan olemassaoloa ja oli kiinnostunut erilaisten jumalatodistusten
mahdollisuudesta. Tiukkana luonnontieteilijänä Pascal ei pitänyt mahdollisena
todistaa Jumalan olemassaoloa. Mutta hän muotoili ajatuskulun, joka hänen
mielestään osoittaa, että Jumalaan uskominen on kannattavaa.
”Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pascalin vaa’an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla”
Blaise Pascal tiesi kristinuskon opettavan, että usko
Jumalaan avaa henkilölle oven kuoleman jälkeiseen maksimaaliseen hyvään ja,
että uskovaisen ihmisen on elämänsä aikana luovuttava monista maallisista
nautinnoista ja iloista. Pascal vertaa uskovaisuutta harkitsevan ihmisen
tilannetta vedonlyöntitilanteeseen, jossa panoksina ovat maallisen elämän
nautinnot ja kuolemanjälkeisen elämän nautinnot.
Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)
Pascal kirjoittaa vedonlyönnistä kirjassaan Mietteitä, jonka kolmas osio on otsiokoitu . Hän ensin taustoittaa, mikä asema vedonlyönnillä on Jumalaan epäluuloisesti suhtautuvan ihmisen kohtaamisessa. Pascalin ajattelussa vedonlyönti kulkee monella tapaa käsi kädessä sen ajatuksen kanssa, että niille jotka vilpittömästi haluavat uskoa Jumalaan, on kylliksi todisteita, ja niille on riittävän hämärää, jotka evät halua uskoa.
Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin
Rationaalisessa vedonlyönnissä panosten suuruus ja
todennäköisyys yhdistetään kertolaskulla, jolloin tulokseksi saadaan suositus
parhaaksi valinnaksi. Maalliset nautinnot muodostavat parhaimmillaankin arvoltaan
äärellisen panoksen, mutta taivaalliset nautinnot äärettömän arvokkaan
panoksen. Vedonlyöntitilanteessa henkilön valittavana on siten äärellisen hyvän
varma menetys tai äärettömän suuren hyvän todennäköinen / mahdollinen menetys. Kun
ääretön kerrotaan vaikka kuinka pienellä luvulla, saadaan kertolaskun
tulokseksi ääretön. Pascalin mielestä pienikin mahdollisuus sille, että Jumala
on olemassa johtaa rationaalisen ihmisen päätymään siihen, että kannattaa
ryhtyä uskovaiseksi.
[PDF] BLAISE PASCALIN İMANIN RASYONELLİĞİNE DAİR ..
Toisaalta on olemassa tunnustamisen vaihtoehto. Valitessaan tunnustamisen,
henkilö tietää 100%:n todennäköisyydellä, että rangaistus tulee. Mutta hän
tietää myös, että rangaistus on varmasti pienempi kuin se rangaistus, joka on
odotettavissa, mikäli hänet tutkinnan jälkeen todetaan ja tuomitaan
syylliseksi. Koska rangaistus kummassakin tapauksessa on äärellinen, on rikoksesta
epäillyn vedonlyöntitilanne toisenlainen kuin Pascalin klassisessa esimerkissä.
Rikoksesta epäilty joutuu punnitsemaan vaihtoehtoisten seuraamusten suuruutta
ja tutkinnasta syyttömänä selviytymisen todennäköisyyttä.