Suomi koripallon EM-kisojen mitalipeleihin ..


Vuonna 1967 Suomi sai järjestettäväkseen , mikä takasi myös automaattisen pääsyn mukaan kisoihin. Kisat pidettiin ja jäähalleissa. Suomen kisaurakka alkoi helpoksi vastukseksi osoittautunutta vastaan. Seuraava peli oli kovaa vastaan. käyty ottelu päättyi Suomen niukkaan 57–51-voittoon. Suomen päävalmentajana tuolloin toiminut sanoi voiton olleen Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen paras ottelu. Voittoputki katkesi heti seuraavassa ottelussa, jonka Suomi hävisi 68–80 . Voittokantaan Suomi palasi heti vastaan pelatussa ottelussa. Tšekkoslovakiaa pidettiin yhtenä tuon ajan kirkkaimmista koripallomaista, mutta Suomi onnistui voittamaan ottelun silti luvuin 54–49. Seuraavassa pelissä vastustajana oli . Suomi oli ottelun lopulla lähellä romahdusta, mutta voitto kirjattiin lopulta Suomelle luvuin 76–69.


Suomi aloitti karsinnat selvällä voitolla luvuin 80–58. Seuraavaksi Suomi voitti , , ja . Ennen Itävalta-peliä Suomi oli jo varmistanut lohkovoiton, mutta nyt Suomi voitti A-lohkon ilman tappioita. Ratkaisupeleissä vastaan tuli , jota Suomi ei ollut aiemmin voittanut kertaakaan. Peli oli tasaista viime minuuteille saakka kunnes päävalmentaja Kalevi Tuominen otti aikalisän ja komensi pelaajat paikkaprässiin, jonka hän oli oppinut Yhdysvalloissa ollessaan. Viimeiset minuutit Suomi vei luvuin 14–2 ja varmisti kisalipun olympialaisiin. Suomen koripallomaajoukkue onkin edelleen ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin. Olympiakomitea joutui pitkin hampain lähettämään joukkueen pitkälle matkalle Tokioon, mutta kinaa syntyi siitä, kuinka monta pelaajaa lähetetään mukaan kisoihin. Suomen päävalmentajan Kalevi Tuomisen järkkymätön mielipide oli, että kisoihin lähetetään kaksitoista pelaajaa, kun taas Olympiakomitea halusi kustantaa ainoastaan kymmenen pelaajan matkan. Lopulta Olympiakomitea joutui taipumaan Tuomisen kahteentoista pelaajaan.

EM-kisojen pettymyksestä huolimatta maajoukkueen päävalmentajana tuolloin toiminut Kalevi Tuominen ei antanut periksi vaan neuvotteli Suomen Koripalloliiton ja Olympiakomitean kanssa, että joukkue lähetettäisiin karsintoihin . Koripalloliitto muisti vielä viime EM-kisojen katastrofin, jonka takia se ei halunnut lähettää joukkuetta matkaan. Kovien neuvottelujen jälkeen Tuomisen onnistui saada Olympiakomitea maksamaan matkasta aiheutuvat kulut sillä ehdolla, että Suomi selviytyisi kisoihin. Riskin otosta tiesi ainoastaan Tuominen, sekä liittohallitus jollakin tapaa. Olympiakomitean mielestä sopimuksella ei ollut niin paljon väliä, koska Suomen mahdollisuuksiin ei uskottu.

Koripallon Maaottelut • Kausi 2021 • Suomi

on tärkeä rooli Suomen koripallossa. Suomi pääsi kisaisäntänä osallistumaan ensimmäistä kertaa olympialaisiin. Valmistelut kisoihin aloitettiin jo hyvissä ajoin, mutta viivästyksiä silti tuli. Esimerkiksi unohti, että koripallo alkaa muita lajeja aikaisemmin. Tämän takia Olympiakomitean vastuulla ollut lipunmyynti ei sujunut aivan ongelmitta. Lisäksi Tennispalatsin lattia maalattiin vasta ensimmäistä peliä edeltävänä iltana.

Turnauksen kenties kuumin ottelu pelattiin Suomen ja välillä. Suomen päävalmentajana toiminut käski rikkomaan jugoslavialaispelaajaa, jolla oli pallo hallussa. Tuomisen mukaan taktiikkaa käytetään yleisesti koripallossa, jotta pallo saataisiin nopeammin haltuun vastustajalta. Tunteet kuumenivat ottelun päätuomarin ajettua Olavi Ahosen kentältä. 10 000-päinen yleisö reagoi tuomioon heittämällä kentälle kaikenlaista tavaraa, minkä seurauksena joukkueet ajettiin pukuhuoneisiin kymmeneksi minuutiksi ja ottelu keskeytettiin puoleksi tunniksi. Tapahtumien seurauksena FIBAn pääsihteeri Renato Williams Jones uhkasi sulkea Suomen pois kisoista, jolloin katsojat rauhoittuivat. Tämän jälkeen ottelu saatettiin päätökseen, mutta yleisön vihellys jatkui ottelun loppuun saakka. Ottelu päättyi lopulta Jugoslavian 68–59-voittoon ja Suomi menetti mahdollisuutensa mitalipeleihin. Viimeisessä alkulohko-ottelussaan isännät voittivat selvästi luvuin 82–62.

Lajin leviäminen Suomessa pysähtyi hieman ja se säilyi vauraimpien alueiden harrastuksena. Vuonna 1951 Suomi lähti . Kisat pelattiin , joka oli pyöräilyyn tarkoitettu sisävelodromi. Pelaaminen sisähallissa oli noihin aikoihin vielä harvinaisuus . Suomi sijoittui lohkonsa kolmanneksi ja oli lopulta turnauksen yhdeksäs. tuomitsi otteluita ensimmäisenä suomalaisena arvokisaerotuomarina. Vuonna 1952 pelasi ensimmäisen kerran ja sijoittui turnauksessa yhdeksänneksitoista. Ainoa voitto tuli turnauksen viimeiseksi sijoittunutta vastaan luvuin 45–27. Suomen tehokkain ottelussa oli 12 pistettä heittänyt . Samana vuonna Suomen Koripalloliitto vaihtoi nimekseen Suomen Koripallo- ja Lentopalloliitto, jotta toiminnassa mukana ollut lentopallo tulisi paremmin näkyviin. Nimi pidettiin yhdeksän vuoden ajan kunnes lentopallo sai oman liittonsa.

Ensimmäinen virallinen koripallokenttä Suomeen saatiin vasta vuonna 1937 – Savonlinnan lyseon voimistelusaliin. Sittemmin Savonlinna ei ole kovin merkittäväksi koripallopaikkakunnaksi noussut, mutta oma paikkansa kaupungilla on maamme koripallossa vähintään historiallisessa katsannossa. Pelivälineitä ei kuitenkaan ollut laajalti saatavilla ja jalkapallot saivatkin toimittaa pallon virkaa monesti vielä sotien jälkeenkin. Ensimmäisen virallisen maaottelunsa Suomi pelasi Ranskaa vastaan 22. toukokuuta 1939 häviten tylysti 11-73.


Susijengi: Koripallo-Suomi korvaa pituuden vauhdilla

Kotiluolassa virittäydytään helmikuussa EM-kotikisamoodiin, kun Susijengi ottaa mittaa maailman ranking-kakkosesta Serbiasta. 6. pelaaja -uutiskirjeen tilaajilla on mahdollisuus ostaa lippuja ennakkomyynnissä keskiviikosta perjantaihin.

Koripallo | Suomi taipui niukasti hallitsevalle Euroopan mestarille

1960-luvun alussa maajoukkuetta nuorennettiin ja uusia pelaajia ajettiin sisään joukkueeseen. Tulosta ei kuitenkaan näkynyt vielä eikä , joissa Suomi sijoittui neljänneksitoista. Päävalmentajana toiminut luotti joukkueeseensa ja halusi lähettää sen . Olympiakomitea suostui maksamaan matkan sillä ehdolla, että Suomi selviytyisi olympialaisiin. Karsinnoissa Suomi voitti lohkonsa ilman tappioita. Ratkaisevassa ottelussa Suomi kohtasi , jonka joukkue voitti loppukirin ansiosta. Voitto varmisti myös Suomen pääsyn olympialaisiin. Suomen koripallomaajoukkue onkin edelleen ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin. Suomi aloitti voitolla . Toisessa ottelussa Suomen joukkue kohtasi ja johti ottelua alussa. Yhdysvallat kuitenkin voitti ottelun luvuin 51–77. Viimeisessä alkusarjan ottelussa Suomi hävisi , mihin kaatuivat mahdollisuudet mitaleille. Jatkolohkossa Suomi voitti ja , ja joukkue pääsi pelaamaan sijoista 9–12. Ensimmäinen sijoitusottelu päättyi tappioon vastaan. Sijoista 11–12 käydyssä ottelussa Suomi voitti 73–72 .

Koripallon EM 2022 Neljännesvälierä Suomi vs

Sotien jälkeen Suomen koripallopiirit kärsivät taloudellisista vaikeuksista. Esimerkiksi Koripalloliiton liittohallituksen jäsenet joutuivat takaamaan henkilökohtaisesti liiton lainoja. Myös välineistä ja pelipaikoista oli huutava pula. Vuonna 1945 hallitilanne oli pahimmillaan Helsingissä ja pelejä jouduttiin siirtämään jopa saakka. Välinepula alkoi hellittää pari vuotta myöhemmin, kun ja Koripalloliitto päättivät hankkia 200 palloa seuroille. Vaikka pallojen saanti helpotti välinepulaa, oli vielä 1950-luvullakin monella seuralla käytössä ainoastaan yksi pallo. Vuonna 1946 Koripalloliitto liittyi Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon. Samana vuonna pelasi yhdysvaltalaista kauppalaivan miehistöä vastaan koripallopelin . Pelistä historiallisen tekee se, että ensimmäistä kertaa Suomessa nähtiin mustaihoisia amerikkalaisia pelaamassa. Kaiken lisäksi Turun NMKY voitti pelin. Vuoden synkimpänä hetkenä Koritalkoot-kirjan kirjoittanut pitää . Suomi oli jo lähettämässä kisoihin oman joukkueensa mutta joutui lopulta vetäytymään pois kisoista, koska liitolla ei ollut varaa lähettää joukkuetta kisoihin.

Comments · Koripallon EM 2022 Alkulohko Suomi vs

Huudettavissa on Susijengin Game Worn -pelipaitoja, joita on käytetty arvokisoissa vuoden 2013 EM-kisoista aina vuoden 2023 MM-kisoihin. Huutokaupan tuotto käytetään nuorten maajoukkuerahastoon, joka jakaa vuosittain stipendejä nuorten maajoukkuepelaajille.