Presidentinvaalit – Suomi pilalle


Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa silloin enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään toinen vaalikierros yleensä kahden viikon kuluttua niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen.


Presidentinvaalien 2024 ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saivat ja toiselle kierrokselle pääsivät Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Kokoomuksen Stubb sai äänistä 27,2 % ja valitsijayhdistyksen ehdokas Haavisto 25,8 %. Kolmanneksi eniten ääniä sai Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, 19,0 % annetuista äänistä. Tilastokeskuksen mukaan äänestysaktiivisuus oli korkeinta sitten vuoden 2000 vaalien.

Jos ehdokkaita asetetaan vain yksi, tämä tulee valituksi ilman vaalia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa eli kierroksella yli puolta hyväksytyistä äänistä, järjestetään toinen vaali kahden viikon päästä. Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saaneesta tulee seuraava tasavallan presidentti. Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan. Arvontaan ei ole toistaiseksi tarvinnut turvautua kertaakaan; vuosina ja valinta on tapahtunut niukimmalla mahdollisella äänten enemmistöllä.

USA:n presidentinvaalit ovat maailman seuratuimmat vaalit

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.

Tasavallan presidentin vaalin 1925–1943, 1950–1968 ja 1978 toimitti 300 valitsijamiestä, mutta 1982 ja 1988 vaaleissa heidän lukumääränsä oli 301, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntyminen ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä. Valitsijamiehet saattoivat kuitenkin äänestää tyhjää, joten tasatulos oli itse asiassa yhä mahdollinen myös ratkaisevassa äänestyksessä. Heidät valittiin yleisillä vaaleilla, jotka pidettiin alkuaan 15.–16. tammikuuta, myöhemmin tammikuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina. Valitsijamiesvaaleissa noudatettiin eduskuntavaalien vaalipiirijakoa, jolloin yksi valitsijamiehistä valittiin ja muut manner-Suomen vaalipiireistä niiden asukaslukujen mukaan. Vuoteen 1987 saakka laki ei tuntenut virallisia puolueiden asettamia presidenttiehdokkaita eivätkä valitsijamiehet olleet juridisesti sidottuja äänestämään sitä ehdokasta, jonka tukijoiksi he olivat ennalta ilmoittautuneet; asian moraalinen puoli oli erikseen. Lainsäädännössä ei myöskään ollut mitään mainintaa siitä, oliko presidenttiehdokkaalta itseltään saatava suostumus, mutta oikeustieteilijät katsoivat sen tarpeelliseksi, koska heidän mielestään ketään ei voitu ajatella valittavan presidentiksi vastoin tahtoaan.

Valitsijamiehet kokoontuivat johdolla 15. tai sen ollessa sunnuntai, seuraavana päivänä valitsemaan presidentin eduskunnassa. Laki valitsijamiesvaalista vuodelta 1924 määräsi, että presidentti valittiin maan pääkaupungissa, ellei valtioneuvosto ollut joutunut olosuhteiden pakosta toisin päättämään. Pääministerillä oli vaalitoimituksen johtajana valta määrätä, ketkä saivat olla eduskuntatalossa valitsijamiesten kokouksen aikana. Kokouksen alussa pidetystä nimenhuudosta poissa ollut valitsijamies menetti oikeutensa osallistua äänestykseen; toisaalta yhden tai useammankaan valitsijamiehen poissaolo ei estänyt vaalin toimittamista. tapahtui kirjoittamalla presidentiksi halutun henkilön (suku)nimi paperilippuun, joka taitettuna pudotettiin uurnaan. Valitsijamiehet äänestivät aakkosjärjestyksessä vaalipiireittäin. Vuonna 1982 äänestys tapahtui ensimmäistä kertaa äänestyskopissa. Ääntenlaskijoina toimivat pääministerin tähän tehtävään kutsumat henkilöt, yleensä suurimpien puolueiden edustajat, ja äänet luettiin viiden äänestyslipun sarjoissa. Jos joku ehdokkaista sai ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet äänistä, hän oli valittu. Muussa tapauksessa suoritettiin toinen äänestys. Jos kukaan ei toisessakaan äänestyksessä saanut ehdotonta äänten enemmistöä, suoritettiin vielä kolmas äänestys, jossa oli äänestettävänä ainoastaan kaksi toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneista ehdokkaista. Valitsijamiesten valtuutus päättyi presidentin astuessa toimeensa; tällä varauduttiin siihen mahdollisuuteen, että presidentiksi valittu henkilö olisi kuollut tai menettänyt ennen virkaanastumistaan.


Tasavallan presidentin vaalit 1919-1994

Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.

Tietoa presidentinvaalista selkokielellä

edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.

Presidentinvaali sunnuntaina 28.1.2024

Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Vaalissa äänioikeutetut Suomen kansalaiset valitsevat tasavallan presidentin kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa.