Ranskan presidentinvaalit 2022: tässä ovat kärkiehdokkaat
Istuva presidentti Emmanuel Macron voitti Ranskan presidentinvaalit. Näin ollen Ranska näyttää valitsevan presidentin jatkokaudelle ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Äärioikeiston äänisaalis nousee silti ennätyssuureksi.
Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on mielipidekyselyjen perusteella yhä matkalla toiselle virkakaudelle. Tuoreimpien galluptulosten mukaan äärioikeiston Marine Le Pen on kuitenkin kaventanut istuvan presidentin etumatkaa muutamiin prosenttiyksiköihin.
Ranskassa äänestettiin presidentinvaaleissa sunnuntaina. Presidentinvaalien voittaja on Emmanuel Macron. Macron jatkaa Ranskan presidenttinä seuraavat viisi vuotta. Macronin presidenttikausi kestää vuoteen 2027 asti.
Emmanuel Macron voitti Ranskan presidentinvaalit
Ranskan presidentinvaalit ovat joka kerta aivan mahdoton hullunmylly ja jännitysnäytelmä, joka yllättää aina maahan vaalikeväänä osuvat muukalaiset. Ranskanmaalla on politiikka aina elämääkin suurempaa show’ta ja aivan erityisesti silloin, kun täytetään läntisen maailman vahvinta valtionpäämiehen virkaa.
Vaalien toisella kierroksella olivat vastakkain Emmanuel Macron ja Marine Le Pen. Macron on keskustaliberaali ja Le Pen on äärioikeistolainen. Äärioikeisto keräsi paljon ääniä Ranskan presidentinvaaleissa.
Kuluvana vuonna on koko Eurooppa saanut jännittää Saksan vaaleja, kun Mutti, liittokansleri Angela Merkel, jätti vihdoin virkansa 16 vuoden jättikakun jälkeen. Mutta jännitystä riittää Euroopassa ensi vuonnakin, kun heti perään seuraa oikea ranskalainen kevät, josta ei koskaan käänteitä puutu. Tällä kertaa edessä ovat yhtä aikaa sekä Ranskan presidentinvaalit että Ranskan EU-puheenjohtajuus.
Tarkan vaalipäivän päättää Ranskan hallitus. Sitten presidentti kuoleman 2. huhtikuuta 1974 presidentinvaalit on aina pidetty keväällä, ja kahden kierroksen vaalit ovat olleet huhtikuun lopulla tai toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.
Ranskan presidentinvaalit Archives
Ranskan perustuslaki määrittelee presidentinvaalin ajankohdan, joka on vähintään 20 vuorokautta ennen ja kolmekymmentä viisi vuorokautta jälkeen virassa olleen presidentin viisivuotisen virkakauden alkamispäivästä. Mikäli tehtävä tulee ennen virkakauden päättymistä avoimeksi esimerkiksi tasavallan presidentin kuoleman tai eron johdosta, noudatetaan samoja perustuslain aikarajoituksia kuin aiemminkin, mutta nyt kyseessä on viran aukijulistamisen alkamisaika. Tänä aikana tasavallan presidentin tehtäviä hoitaa senaatin puhemies.
Ranskan presidentinvaalit 2017
Suomen presidentti onnitteli niin ikään Macronia presidentinvaalien voitosta. Ranskankielisessä tviitissään Niinistö totesi, että Suomen ja Ranskan väliset suhteet ovat erinomaiset. Niinistö sanoo olevansa vakuuttunut, että Suomen ja Ranskan välinen yhteistyö jatkaa syvenemistään lähivuosina niin kahdenvälisellä, eurooppalaisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Macron voitti Ranskan presidentinvaalit
Emmanuel Macron lupaa, että hän toimii yhtenäisen Ranskan puolesta. Macronin mukaan hän haluaa olla koko kansan presidentti. Macron ei halua olla vain oman puolueensa ja omien kannattajiensa presidentti.
Ranskan presidentinvaalit: Macron jatkokaudelle
Ranskan perustuslakineuvosto hyväksyi presidentinvaaleihin 12 ehdokasta. Vaaleihin ehdotettiin 65 ehdokasta. Ehdokkaaksi pääsyyn vaadittiin vähintään 500 allekirjoitusta.
Presidentinvaalin ennakkoäänestys Ranskassa 2024, toinen kierros
Macronin kannatus nousi selvästi heti Ukrainan sodan alettua, mutta sen jälkeen asetelma on tasoittunut. Ranskan presidentinvaalien ratkaiseva toinen kierros järjestetään 24. huhtikuuta.
Macron ja Ranskan presidentinvaalit 2022, Kolumni Helena Petäistö
Ranskan presidentinvaalin 2022 ensimmäinen kierros järjestettiin 10. huhtikuuta 2022 kahdentoista ehdokkaan välillä. Koska yksikään ehdokas ei saanut ehdotonta enemmistöä, kahden eniten ääniä saaneen välillä järjestettiin toinen kierros 24. huhtikuuta 2022. Toiselle kierrokselle pääsivät istuva presidentti (REM) -puolueesta ja -puolueesta. Valituksi tuli Emmanuel Macron, joka siten pääsi toiselle kaudelle ensimmäisenä istuvana presidenttinä sitten vuonna . Muina vaalin kärkiehdokkaina pidettiin , ja .