Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030
Presidentinvaalissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Vaalien teknisessä toimittamisessa noudatetaan eduskuntavaalien vaalipiirijakoa vaalilaissa säädetyllä tavalla. Presidentinvaalissa annetut äänet lasketaan ensivaiheessa vaalipiirikohtaisesti. Vaalipiirilautakunnat vastaavat ennakkoäänten laskennasta, vaalipäivän äänten tarkastuslaskennasta sekä vaalien tuloksen vahvistamisesta vaalipiirissä ja ilmoittamisesta siitä Helsingin vaalipiirilautakunnalle, minkä jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi.
Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys, kirjeäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta, ja ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla ulkoministeriö. Kirjeäänestyksen järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Jos presidentinvaalissa järjestetään toinen äänestys, voi siinäkin äänestää vaalipäivänä tai ennakkoon.
Edellinen presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018. Seuraava tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024.
Presidentinvaali sunnuntaina 28.1.2024
Presidentinvaalin toisen vaalin tuloslaskentaa voi seurata oikeusministeriön tulospalvelussa ja tiedotusvälineistä. Vaali-illan aikana tulostiedot täsmentyvät ääntenlaskennan etenemisen mukaan. Tulospalveluun julkaistaan ehdokkaiden äänimäärät ja ääniosuudet koko maassa, vaalipiireittäin, kunnissa ja äänestysalueilla.
Vuoden 2024 presidentinvaalissa äänioikeutettuja ovat asuinpaikasta riippumatta kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään 28.1.2024. Toisessa vaalissa käytetään samaa äänioikeusrekisteriä kuin ensimmäisessä vaalissa eli äänioikeutetut ovat samat.
Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Vaalissa äänioikeutetut Suomen kansalaiset valitsevat tasavallan presidentin kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa.
Sunnuntai 11.2. on presidentinvaalin toisen vaalin vaalipäivä. Äänestää voi klo 9−20. Alustavia tulostietoja julkaistaan vaali-iltana kello 20 alkaen.
Presidentinvaali on suora ja tarvittaessa kaksivaiheinen
edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu]
Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.
Presidentinvaalin toisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.
Ylen uutiset aiheesta ”Presidentinvaalit” nopeasti ja luotettavasti.
Presidentinvaali järjestetään kuuden vuoden välein. Presidentinvaalin ensimmäisen vaalin vaalipäivä on tammikuun neljäs sunnuntai. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, on toimitettava toinen vaali. Toisen vaalin vaalipäivä on ensimmäistä vaalia seuraava toinen sunnuntai.