Ranskan presidentinvaalit 2017, 2. kierros
Ranskalaiset ovat äänestäneet vaaleissa. Ranskassa oli sunnuntaina presidentinvaalit. Vaalien voittaja on Emmanuel Macron. Macronista tulee Ranskan seuraava presidentti.
Le Pen ja Macron ovat tosi erilaisia poliitikkoja. Voi sanoa, että ranskalaiset äänestivät näissä vaaleissa siitä, minkälainen maa Ranskasta tulee.
Emmanuel Macron on voittanut Ranskan presidentinvaalit. Ranskalaiset valitsivat presidentin, joka kannattaa avoimia rajoja ja eurooppalaista yhteistyötä. Suomi hävisi Ranskalle jääkiekon MM-kilpailuissa. Sää on kylmää.
Unionin tulevaisuuden suuntaa etsimässä (uud. p.)
Le Pen ja Macron ovat eri mieltä esimerkiksi maahanmuutosta. Le Pen ei halua maahanmuuttajia Ranskaan. Macron haluaa pitää Ranskan rajat auki. Koska Macron voitti vaalit, Ranska ottaa vastaan maahanmuuttajia myös tulevaisuudessa.
Ranskan vaalit ovat kiinnostaneet koko Eurooppaa. Vaalit olivat Euroopalle tärkeät, koska Macron ja Le Pen ovat eri mieltä myös Euroopan unionista.
– Emmekä sallineet ainoastaan kaikkea tätä, vaan me sallimme myös venäläisen järjestelmän tunkeutua omiin eliitteihimme Euroopassa. Sallimme Venäjän rahallaan ja korruptiollaan itse asiassa sanella Saksan kaltaisen maan energiapolitiikan, rahoittaa äärioikeistoliikkeitä kautta koko maanosan, ja me sallimme hakkereiden Venäjältä hyökätä instituutioihimme: parlamentteihin ja vaalikampanjan järjestelmiin kuten Ranskassa 2017.
Jos mielipidemittauksia on uskominen, käydään vaalitaistelu ensimmäisellä kierroksella Emmanuel Macronin ja Marine Le Penin välillä. Äänet jakautuvat kuitenkin Ranskassa melko tasaisesti monen ehdokkaan välille, joten suuria äänisaaliita ei voi odottaa saavansa juuri kukaan. Sekä Macronille että Le Penille on ennustettu noin 25 prosentin äänimäärää, jolla he voittaisivat helposti Les Republicains -puoluetta edustavan Francois Fillonin, joka on kaiken lisäksi ryvettynyt viime aikoina perheineen taloudellisissa skandaaleissa.
Ranskan presidentinvaalit 2017, 2
Kuten tässä muistiossa on kuvattu, EU:n tulevaisuutta voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Yhtäältä kyse on instituutioiden välisestä vallan- jaosta tai siitä, kuka integraatiokehityksessä istuu varsinaisesti kuskin paikalla. Määrittääkö tulevaisuuden suunnan komissio tai EU-parlamentti – vai onko kyse vahvasti jäsenmaiden välisestä prosessista? Toisaalta kyse on kil- pailevista näkemyksistä suhteessa siihen, millaiseksi eurooppalainen inte- graatio ylipäätään mielletään: onko kyse saksalaisen näkemyksen mukaisesti perustuslaillisesta järjestyksestä vai ranskalaisen mallin mukaisesta poliittisesta projektista, jonka luonne on olennaisesti avoin? Kolmanneksi kyse on myös siitä, mihin EU:n halutaan keskittyvän. Onko unioni enemmän sisämarkkinaprojekti, jonka ydin on taloudellisessa yhteistyössä? Vai onko EU:sta tulossa aiempaa vahvemmin myös turvallisuuspoliittinen toimija?
Ranskan presidentinvaalit 2017
Miksi sääntöjä tarvitaan? Yksinkertainen vastaus on, että euroalueen maat toimivat historiallisesti eri poliittisten ja kulttuuristen perinteiden ohjaamana. Säännöt ovat tapa luoda finanssipoliittista vakautta ja luoda uskottavuutta euroalueen sisälle. Kuten tutkijat usein painottavat, säännöt eivät ole kuitenkaan itseisarvo vaan väline. Olennaista on, että ne mahdollistavat riittävän taloudellisen liikkumavaran kriisiaikoina sekä investoinnit hyviin asioihin kuten ilmastokriisin torjumiseen. Myös koronapandemia on nostanut velkatasoja tavalla, joka ei ole vanhojen viitearvojen mukainen.
Euroopan unionin tulevaisuus on myös Suomen tulevaisuutta
Kysymys Euroopan unionin, erityisesti talous- ja rahaliitto EMU:n, talouspoliittisesta koordinaatiosta ja sen uudistamisesta on puhututtanut pitkään. Sen historia ulottuu aina vuoden 1992 Maastrichtin sopimukseen, jossa EU-maat sopivat periaatteellisista edellytyksistä EMU-jäsenyyden toteutumiseksi. Sääntöjä tarkennettiin vuoden 1997 kasvu- ja vakaussopimuksella, jossa EU-maat sopivat muun muassa tunnetusta velkakriteeristä (max. 60 % suhteessa BKT:hen) sekä julkisen talouden alijäämäsäännöstä (max. 3 %). Toinen keskeinen käännekohta liittyi vuonna 2005 esiteltyyn rakenteellisen tasapainon ideaan, joka siirsi tarkastelua poispäin yksinkertaisista numeroarvoista enemmän maakohtaisen arvioinnin suuntaan.
Emmanuel Macron on voittanut Ranskan presidentinvaalit
Ensimmäinen näistä on ilmastonmuutos ja luontokato, joiden torjunnan voidaan sanoa olevan EU:n tavanomaisen päätöksenteon ytimessä. EU:n ilmastopolitiikan perusta on vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus sekä vuonna 2016 ratifioitu Pariisin ilmastosopimus. Näiden sopimusten myötä unionin maat ovat sitoutuneet tavoittelemaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena CO2-päästöjä tulisi vähentää vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun lähtötasona pidetään vuoden 1990 päästöjä. Nämä tavoitteet on kirjattu kesällä 2021 voimaan tulleeseen eurooppalaiseen ilmastolakiin, jota on kuluvalla parlamenttikaudella edistetty niin sanotun 55-valmiuspaketin avulla (Fit for 55).