Luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista
Ensimmäisen kerran Suomen mestaruus ratkottiin lyhyellä cup-muotoisella kaudella, jonka voittajaksi selvisi Ylioppilaskoripalloilijat. Finaali ratkesi heidän hyväkseen tosin luovutusvoitolla, sillä finaalivastus Eiran Kisa-Veikot luovutti voiton suosiolla – Kisa-Veikkojen pelaajia ei haluttu rasittaa lähinnä seurassa sivurooliin jääneellä lajilla, sillä pelaajat olivat kiireisiä jo alkaneen jalkapallokauden takia. Koripallo ei totisesti ollut kaikille sitä harrastaneille seuroillekaan siis täysin vakavasti otettava laji SM-sarjan alkuaikoina.
Miesten koripallon pääsarja on tutummalta nimeltään korisliiga. Liigaksi sarjaa on kutsuttu vuodesta 2005 lähtien. Sitä ennen se on toiminut nimillä Sparliiga, SM-koris ja miesten koripallon SM-sarja. Liiga on toiminut Suomessa vuodesta 1939 alkaen ja siihen kuuluu noin 12 joukkuetta. Hallitseva mestari on Salon Vilpas, ja eniten voittoja on takana Panttereilla. Pantterit ovat onnistuneet voittamaan jopa 14 Suomen mestaruutta itselleen. Korisliigan pelejä pääsee seuraamaan monipuolisesti ja niiden näyttämisestä vastaavat Ruutu+, Yle TV2 ja VeikkausTV.
Korisliiga on miesten pääsarja . Miesten pääsarjaa on pelattu Korisliiga-nimellä lähtien. sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaan nimeä Sparliiga. Kaudet 1999–2004 sarjaa pelattiin nimellä SM-koris ja tätä ennen sarjasta on käytetty nimeä miesten koripallon SM-sarja.
Tämä on luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista
Miesten koripallon Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, jolloin mestaruuden voitti . Eniten Suomen mestaruuksia (kaikkiaan 14) on voittanut .
kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen sisäsarjan kilpailemaan ensimmäistä kertaa koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Ensimmäisellä kaudella mukana oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi joukkuetta Kotkan seudulta sekä kaksi joukkuetta Viipurista. SM-historian ensimmäiset pisteet teki . Sarjajärjestelmänä ensimmäisellä kaudella oli kahden häviön cup, josta loppusarjaan pääsi mukaan neljä parasta joukkuetta. Kauden ottelut pelattiin maalis-huhtikuun aikana. Loppuotteluun selviytyivät Eiran Kisa-Veikot sekä ykkösjoukkue. Kisa-Veikot kuitenkin luovuttivat ottelun, koska jalkapallosarjat olivat jo ehtineet jo alkaa ja samat miehet edustivat seuraa myös jalkapallossa. Historian ensimmäisen Suomen-mestaruuden voitti siis .
Toista kertaa Suomen-mestaruudesta pelattiin syksyllä 1940. Tämä oli ensimmäinen varsinainen koripallon mestaruussarja, sillä ensimmäistä kertaa sarjan kaikki kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisensa kertaalleen. Mestaruussarjan otteluita otettiin myös juuri perustetun vedonlyöntitoimisto Oy Tippaustoimisto Ab:n (myöh. ) vetokohteiksi. Koripallon suosio Suomessa kasvoikin vedonlyönnin ansiosta huomattavasti. Sarjan voittajaksi ylsi vuonna 1940 , joka sai samalla ensimmäistä kertaa Oy Perkko Ab:n lahjoittaman karhunkuvioin koristellun kiertopalkinnon. Kiertopalkinnon perusteella mestaruussarjaa alettiin kutsua myös Karhunpokaalisarjaksi. Vuosien 1940 ja 1941 mestaruussarjoissa kaikki kahdeksan joukkuetta olivat helsinkiläisiä, lisäksi mukana oli myös armeijan joukko-osastoja. Vuoden 1941 mestaruussarjan voittikin joukkue. Vuoden 1941 alussa Koripalloliitto asetti mestaruussarjaan koripallon nykytilanteeseen nähden erikoisen rajoituksen, sillä rajoituksen mukaan sarjaa eivät saaneet pelata pelaajat, joiden pituus ylitti 190 senttimetriä.
Jatkosodan takia koripallon SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943. Urheilujärjestöt pyrkivät pitämään kuitenkin toimintaa yllä vaikeinakin aikoina henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Suomen Koripalloliitto oli sotavuosien yksi aktiivisimmista urheilujärjestöistä ja SM-sarjan sijaan sotavuosina koripalloa pelattiinkin niin sanotussa sotasarjassa, jonka otteluita löytyi myös veikkauslistalta.
Koripallon Suomen mestaruus ratkesi ..
Sotavuosien jälkeen SM-sarja pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen käyntiin syksyllä 1944, jolloin seitsemän joukkueen yksinkertaisen sarjan voitti helsinkiläinen . Samana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa myös , jonka vei nimiinsä . Koripalloliitto oli tehnyt yhteistyötä jo monen vuoden ajan kanssa ja liitot järjestivätkin vuosina 1945 ja 1946 yhteisen Suomen-mestaruussarjan. Vuonna 1945 SM-sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta, joista voiton vei Kiri-Veikot. Seuraavana vuonna sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista Suomen-mestaruuden voitti .
Tämä on luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista.
Naisten sarjoissa koripallon Suomen mestaruudesta on kilpailtu jo vuodesta 1944 lähtien eli naisten koripallon SM-sarja alkoi vain viisi vuotta miesten vastaavaa myöhemmin. Maantieteellisesti laji on ollut naisten puolella alusta alkaen huomattavasti vähemmän Helsinki-keskeinen kuin miehissä. Jo ensimmäisellä kaudella Turun Urheiluliitto vei naisissa pronssia. 1950-luvulla mestaruutta juhlittiin Helsingin ohella myös Tampereella, Porissa ja Lahdessa.
Koripallon SM-pronssijoukkueen miehistö koossa
Suomessa on pelattu Koripalloliiton järjestämää koripallon SM-sarjaa vuodesta 1939 lähtien, tosin ymmärrettävistä syistä vuosina 1942 ja 1943 mestaruudesta kilpaileminen jäi väliin. Sotavuonna 1942 pelattiin kyllä sotasarja, jota ei kuitenkaan viralliseksi kaudeksi lasketa. SM-sarja on sittemmin tullut tunnetuksi kaudesta 2005-2006 nimellä Korisliiga – taustalla nimen muutoksessa painoivat markkinointisyyt.
Lukiolaisjoukkue laittoi mestarisuosikin tiukoille koripallon SM ..
Suomen Koripalloliitto liittyi vuonna 1946 . Tämän johdosta TUL katkaisi kahdeksan vuotta kestäneen yhteistyösopimuksensa Koripalloliiton kanssa. Koripalloliitto kirjoitti kuitenkin huhtikuussa 1947 uuden liittokohtaisen yhteistyösopimuksen TUL:n kanssa ja liitot sopivat, että vuoden 1947 Suomen-mestari ratkaistaan kummankin liiton sisäisten mestareiden keskinäisessä ottelussa. Suomen-mestaruuden voitti SKL:n sarjassa pelannut voittamalla finaalissa TUL:n mestarin .
Koripallon sm-sarja 2004-2005 Onkos täällä sm-koriksen seuraajia
Kataja Basket saa toisenkin Korisliigasta tutun vahvistuksen, kun Teemu Suokas liittyy joukkueeseen kahden kuukauden sopimuksella. Suokas saapuu paikkaamaan vajaamiehistä Katajaa Puolasta, jossa hän aloitti ensimmäisen ammattilaiskautensa tänä syksynä.