Jääkiekon MM-kisojen otteluohjelma 2017
MM-kisoissa pahanteossa Suomea vastaan ovat kuitenkin yleensä olleet muut miehet. Monella suomalaisella lätkäfanilla on varmasti ikäviä muistoja erityisesti Tsekin kultaputkesta vuosina 1999 – 2001, jolloin maa voitti kolme mestaruutta peräkkäin. Suomi hävisi nimittäin Tsekille sekä vuoden 1999 että 2001 finaalit – ja molemmat vieläpä jatkoajan jälkeen.
Saksan jääkiekkoliiton pääsihteeri Franz Reindl lupasi jo heti kättelyssä, että jääkiekon MM 2017 -kisojen lippujen hinnat tulisivat olemaan mahdollisimman edulliset. Myös Ranska on lippujen …
Toinen jääkiekon suurmaista, Kanada, on sekin MM-kisojen suurmenestyjä. Jos Venäjän ja Neuvostoliiton kultavuodet osuivat 60- ja 70-luvulle, oli Kanada parhaimmillaan MM-kisojen alkuvaiheessa vieden 30- ja 50-luvun mestaruudet lähes poikkeuksetta nimiinsä.
Jääkiekon MM-kisat 2017 (Pariisi/Köln 5.5-21.5)
Jos haluat lukea lisää Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestyksestä MM-kisoissa, voit tehdä sen Leijonia käsittelevältä sivultamme, jossa käymme läpi muun muassa legendaarista MM-95 turnausta Ruotsissa. Suomi ei kuitenkaan valitettavasti kuulu kolmen menestyneimmän MM-kisamaan joukkoon, vaan eniten mestaruuksia palkintokaappiinsa ovat keränneet Venäjä (mukaan lukien Neuvostoliitto), Kanada sekä Tsekki (mukaan lukien Tsekkoslovakia).
Suomen jääkiekkomaajoukkue pelaa alkulohkossa B, jonka ottelut käydään Pariisin AccorHotels Arenalla. Jääkiekon MM-kisojen pelit alkavat 5. toukokuuta 2017 ja Suomella on ottelu heti ensimmäisenä päivänä Valko-Venäjän joukkuetta vastaan. Katso alta Suomen ottelut alkulohkossa.
Punakoneenakin tunnettu Neuvostoliitto oli aikoinaan jääkiekon ehdoton ykkösmaa. Se hallitsi varsinkin 60-luvulla järjestettyjä MM-kisoja täysin suvereenisti: se voitti kultaiset mitalit itselleen peräti 9 kertaa peräjälkeen vuosina 1963 – 1971. Viimeisen mestaruutensa Neuvostoliitto nappasi hieman ennen hajoamistaan, vuoden 1990 Sveitsin kisoissa.
Ensimmäiset itsenäiset jääkiekon MM-kisat pelattiin vuonna 1930, jolloin kisoihin otti osaa 12 joukkuetta. Kisojen formaatti oli tässä vaiheessa melko yksinkertainen: kaikki joukkueet kohtasivat toisensa kerran. Pudotuspelejä ei siis pelattu kisoissa lainkaan (lukuun ottamatta vuotta 1938), vaan mestaruus ja mitalit jaettiin pistemäärän perusteella. Sama kaava oli käytössä pitkään, aina vuoden 1992 kisoihin saakka, jolloin MM-kisoissa pelattiin pitkästä aikaa taas loppuottelu voittajan selvittämiseksi.