Amerikan löytämisen historia ja sen vaikutukset maailmalle
Artikkelin tietoja varten on haastateltu Pohjois-Amerikan historian asiantuntijaa, yliopistonlehtori Rani-Henrik Anderssonia Helsingin yliopistosta. Andersson on asiantuntijana myös Tiedetrippi-podcastin jaksossa Kuka löysi Amerikan?
Kukaan ei todellisuudessa tiedä, miten tämän skandinaavisen saagan yksityiskohdat tulisi sovittaa yhteen nykypäivän maantieteen kanssa. Saagojen epämääräiset ja arvoitukselliset yksityiskohdat ovat pitkään herättäneet kiinnostusta historiantutkijoissa. Varteenotettavin todiste siitä, että skandinaavit ovat olleet Amerikassa ennen Kolumbusta, on eräs Newfoundlandissa lähellä L’Anse aux Meadowsin kylää oleva paikka, jossa tehtiin kaivauksia 1960- ja 1970-luvuilla. Tällä paikalla on jäännöksiä taloista, jotka ovat kuuluneet kiistatta skandinaaveille, sekä raudan sulattamiseen käytetty uuni ja muita esineitä, jotka on ajoitettu Leif Erikssonin ajalle. Lisäksi eräs Etelä-Newfoundlandissa työskennellyt tanskalainen tutkimusmatkailija löysi hiljattain huolellisesti muotoillun kivipainon, jota on luultavasti käytetty jossain viikinkilaivassa.
On tärkeää muistaa, että amerikan löytäjä ei ainoastaan tarkoita yhtä henkilöä, vaan kokonaista joukkoa eurooppalaisia siirtolaisia, jotka etsivät uusia mahdollisuuksia ja joiden läsnäolo ja toimet vaikuttivat alkuperäiskansoihin tavalla tai toisella. Heidän saapumisensa merkitsi monille alkuperäiskansojen ihmisille suurta mullistusta, ja heidän vaikutuksensa amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on huomattavissa vielä tänäkin päivänä.
Kolumbus on kautta historian tunnettu henkilönä, joka löysi Amerikan
Eurooppalaisten saapuminen Amerikkaan toi mukanaan sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia alkuperäiskansoille. Amerikan löytäjä toi mukanaan uusia teknologioita, kuten metallityökaluja ja aseita, jotka muuttivat alkuperäiskansojen elämää merkittävästi. Samalla he toivat mukanaan sairauksia, joille alkuperäiskansoilla ei ollut vastustuskykyä ja jotka aiheuttivat suurta kuolleisuutta. Lisäksi eurooppalaisten asutus ja maatalous muuttivat ympäristöä, mikä vaikutti alkuperäiskansojen elämäntapaan ja ravinnonhankintaan.
Myönteisen päätöksen saanut Kolumbus lähti Granadasta toukokuussa 1492 ja matkusti satamakaupunki . Siellä hän sai kaupungilta sopimuksensa mukaisesti käyttöönsä kaksi karavelia, ja , joiden miehistölle valtio maksoi etukäteen neljän kuukauden palkan. Lippulaivakseen Kolumbus sai -nimisen aluksen. Laivat olivat lähtövalmiit kymmenen viikon kuluttua. Matkan järjestelyissä ja miehistön hankinnassa tärkeässä osassa olivat . Kolmella laivalla matkaan lähti yhteensä 90 miestä, joista 86 oli espanjalaisia. Kolumbuksen osuus matkan kustannuksista oli ehkä kahdeksasosa, minkä hän oli lainannut.
Löytöretkistä huolimatta viikingit Amerikassa ovat osa historiaa, joka herättää yhä keskustelua. Löytöretkien jälkiseuraukset olivat kuitenkin pysyviä. Ne ajoivat läntisen maailman teknologisen, taloudellisen ja poliittisen voiman eteenpäin, ja toisaalta johtivat alkuperäiskansojen menetyksiin ja siirtomaavallan kauhuihin. Uuden maailman löydöt johti myös merenkulun ja kartografian huomattavaan edistymiseen. Nämä löydöt, yhdessä vahvan kaupallisen intressin kanssa, laajensivat suuresti Euroopan tietämystä ja ymmärrystä maailmasta. Maat, kuten Espanja, Englanti ja Ranska käyttivät näitä tietoja hyödykseen ja lopulta kirjaimellisesti muuttivat maailmankartan.
Eurooppalaisten saapuminen Uuteen Maailmaan johti merkittäviin poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurillisiin muutoksiin alkuperäiskansojen keskuudessa. Ensimmäisten löytöretkien tekijöiden, kuten Espanjan Kolumbuksen ja viikinkien, mukanaan tuoma tautien leviäminen oli ehkä vakavin jälkiseuraus. Tuhkarokko, isorokko, influenssa sekä muita Euroopasta tuotuja tauteja levisivät nopeasti Amerikan mantereella, missä alkuperäiskansoilla ei ollut luontaista immuniteettia näille sairauksille. Sairaudet olivat tuhoisia ja tappoivat suuren osan väestöstä, joka johti vakaviin sosiaalisiin ja kulttuurillisiin häiriöihin.
Pher Kalm, suomalainen Amerikan löytäjä
Tutkimusten ja arkeologisten löytöjen valossa, vallitsee laaja konsensus siitä, että viikingit saapuivat Amerikkaan noin 500 vuotta ennen kuin Kolumbus astui jalallaan uudelle mantereelle. Tämä antaa aihetta uudelleen arvioida klassista kysymystä: ”milloin Kolumbus löysi Amerikan”? Kysymystä voidaan katsella monesta näkökulmasta, mutta on kiistämätöntä, että viikingit olivat ensimmäisiä eurooppalaisia, jotka saapuivat Amerikan mantereelle.
Mauritz Edström : Kolumbus, Amerikan löytäjä
Kolumbuksen löydön suuri merkitys piilee kuitenkin sen tuomassa tietoisuudessa kahdesta suuresta mantereesta, jotka olivat aikaisemmin olleet Euroopan tiedemaailmalle tuntemattomia. Tämän löydön myötä maailmankuva muuttui pysyvästi – nyt ei ollutkaan pelkästään Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa, vaan myös Pohjois- ja Etelä-Amerikka. Kolumbuksen löytöretki avasi portit uudelle aikakaudelle niin tieteessä, politiikassa kuin taloudessakin.
Mauritz Edström : Kolumbus, Amerikan löytäjä
Mitään kirjallisia tietoja ei ole siitä, että viikingit olisivat asuneet Amerikassa pysyvästi. Lyhytkestoisia, epäonnistuneita asutusyrityksiä on saattanut olla, mutta olosuhteet olivat ankarat ja alkuperäiset amerikkalaiset – joista viikingit käyttivät nimitystä ”skrællinger” – osoittautuivat tunkeutujille ylivoimaisiksi. Eerik Punaisen ja Leif Erikssonin jälkeläisten elämä oli Grönlannissa vaikeaa. Ilmasto muuttui ankarammaksi ja elintarvikkeet kävivät vähiin. 400–500 vuoden kuluttua viikingit näyttävät hävinneen kokonaan Grönlannista. Viimeinen kirjallinen tieto Grönlannin viikingeistä koskee häitä, jotka pidettiin eräässä Grönlannin kirkossa vuonna 1408. Yli sata vuotta myöhemmin muuan saksalainen kauppalaiva havaitsi, että Grönlannin siirtokunta oli hylätty kokonaan; paikalta löytyi vain yksi hautaamaton miehen ruumis, jonka kupeella oli edelleen puukko. Siihen loppuvat tiedot Grönlannissa olleista viikingeistä. Vasta 1700-luvulla Grönlantiin saapui norjalaisia ja tanskalaisia uudisasukkaita, jotka perustivat sinne pysyvän siirtokunnan.
Leif Eriksson – Amerikan löytäjä? — Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Oma lukunsa historiassa ovat tuoreimpien aikakausien Amerikan löytäjät, joista osa on legendoja ja taruja, osa historiallisesti ja tieteen avulla todistettuja löytöretkiä.