Argentiina pelaajat kuvassa t-paita (Sky)
Argentiinan pelaajisto oli pitkälti sama kuin kotikisoissa 1978. Joukkueen rungon muodostivat edelleen kokeneet , , , ja Mario Kempes, mutta erityisen paljon odotettiin nuorelta , joka oli pudotettu edellisestä MM-joukkueesta viimeisten joukossa.
Tasokkaan alkulohkon muut joukkueet olivat Unkari, Ranska ja Italia. Avausottelunsa Unkaria vastaan Argentiina voitti 2–1. Toisessa ottelussa kaatui Ranska 3−1, ja samalla varmistui jatkopaikka. Joukkue olisi halunnut otteluidensa jatkuvan Buenos Airesissa, mutta Italialle kärsityn 0–1-tappion vuoksi Argentiina joutui pelaamaan jatkolohkon ottelunsa . Puola kukistui jatkolohkon ensimmäisessä ottelussa Kempesin kahdella maalilla 2–0. Toisessa pelissä vastassa oli Brasilia, joka oli voittanut jatkolohkon avausottelussaan 3–0. Tiukka ja tasainen ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. Jatkolohkon viimeisellä kierroksella Brasilia voitti Puolan 3–1, jolloin Brasilian maaliero oli +5 ja Argentiinan vain +2. Siksi Argentiinan oli myöhemmin pelattavassa lohkon päätösottelussaan voitettava Peru vähintään neljällä maalilla voittaakseen lohkon ja päästäkseen loppuotteluun. Argentiina voitti 6–0 ja selvisi finaaliin. Ottelua on väitetty enemmän kuin mitään muuta ottelua MM-kilpailujen historiassa, mutta todisteita väitteille ei ole saatu. Loppuottelussa Buenos Airesissa Argentiina voitti Alankomaat jatkoajan jälkeen 3–1 ja saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Mario Kempes teki kilpailuissa kuusi maalia ja voitti maalintekijätilaston.
Päävalmentaja César Luis Menottin korvasi helmikuussa 1983 , ja seuraavat kolme vuotta Argentiina etsi identiteettiään. Bilardon näkemys jalkapallon pelaamisesta edusti Menottia kyynisempää näkökulmaa. Bilardon tavoite oli saada yksilötaitoiset argentiinalaiset pelaamaan joukkueena. Diego Maradona ei pitänyt Menottista eikä ollut pelannut maajoukkueessa kolmeen vuoteen, mutta Bilardo osoitti hänelle tukensa tekemällä tästä joukkueen kapteenin. MM-kilpailujen 1986 karsinnoissa Peru piti Argentiinaa tiukoilla, ja Argentiinan kisoihin vienyt maali syntyi vasta aivan pelin lopussa. Bilardo sai kotimaassaan osakseen rajua kritiikkiä, mitä pahensivat ennen kisoja heikosti sujuneet harjoitusottelut. Jopa presidentti ilmoitti, ettei pidä joukkueen pelistä. Bilardo kertoi ainoastaan Maradonan paikan MM-joukkueessa olevan varma, mikä suututti vuoden 1978 maailmanmestarijoukkueen kapteenin , joka lähti kisapaikalta Meksikosta kotiin. Joukkue rakennettiin Maradonan ympärille, mikä antoi hänelle johtavan roolin.
Argentiinan pelaajat lauloivat rasistista laulua
Vuoden 1974 MM-kilpailuihin verrattuna Argentiinalla oli riveissään ja kaltaisia tähtipelaajia. Joukkue koostui hyökkääjä lukuun ottamatta lähes kokonaan Argentiinan liigan pelaajista, sillä sotilashallinto oli säätänyt lain, joka esti uusien pelaajien siirtymisen ulkomaille ennen turnauksen alkua.
alettua Meksikossa joukkue alkoi kuitenkin hitsaantua. Bilardo keksi peluuttaa joukkuettaan kolmen puolustajan, viiden keskikenttäpelaajan ja kahden hyökkääjän ryhmittämässä 3–5–2-muodostelmassa. Argentiina voitti alkulohkonsa voittamalla ja Bulgarian sekä pelaamalla tasapelin Italian kanssa. Neljännesvälierässä Argentiina pudotti jatkosta Uruguayn 1–0. Puolivälierässä Argentiina kohtasi Englannin, mihin toi lisäjännitettä Argentiinan ja Britannian välillä vuonna 1982 käyty . Argentiina voitti ottelun 2–1 Maradonan kahdella maalilla, jotka molemmat ovat hyvin kuuluisia. Ensimmäisen maalin hän teki kädellään, mutta tuomaristo hyväksyi osuman silti. Jälkimmäinen maali oli yksilösuoritus, jossa hän sai pallon omalla kenttäpuoliskollaan ja juoksi koko kentän läpi maalintekoon. Välierässä Belgiaa vastaan Maradonan kaksi yksilösuoritusmaalia ratkaisivat 2–0-voiton. Loppuotteluun Saksan liittotasavaltaa vastaan Argentiina lähti suosikkina. Joukkue siirtyikin ottelussa toisella jaksolla jo 2–0-johtoon, mutta Saksan liittotasavalta nousi tasoihin. Hieman ennen loppua Maradona kuitenkin vapautti tarkalla pystysyötöllä läpiajoon , joka teki ottelun voittomaalin ja varmisti Argentiinalle sen toisen maailmanmestaruuden.
Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailuja ei ollut järjestetty vuoden 1967 jälkeen, mutta vuonna 1975 turnaus palasi Copa América -nimisenä. Turnaus ei ollut Argentiinalle menestys, sillä se hävisi kolmen joukkueen alkulohkossaan kahdesti Brasilialle eikä päässyt jatkoon. Joukkue voitti kotonaan 11–0, mikä on yksi Argentiinan suurinumeroisimmista voitoista.
Ennen joukkueen tukiranka ja kapteeni Diego Maradona oli kärsinyt erilaisista pikkuvammoista, eikä päässyt esittämään kisoissa parastaan. Argentiinan pelaajisto oli muuttunut Italian MM-turnaukseen paljon, ja esimerkiksi avausottelussa vastaan kentällä oli vain viisi pelaajaa edellisten MM-kisojen voitokkaasta loppuottelusta. Kamerun voitti ottelun 1–0, mikä oli suuri yllätys. Seuraavassa ottelussa Argentiina voitti 2–0. Lohkon viimeinen ottelu vastaan päättyi 1−1. Argentiina sijoittui lohkon kolmanneksi mutta oli neljän parhaan kolmanneksi sijoittuneen joukossa, mikä toi jatkopaikan. Neljännesvälierässä Argentiina kohtasi Brasilian, joka hallitsi ottelua selvästi. Maradona oli esiintynyt ottelussa näkymättömästi, kunnes yhdeksän minuuttia ennen loppua hänen syöttönsä vapautti Claudio Caniggian tekemään ottelun ainoan maalin. Puolivälierässä −Argentiina ei tehty maaleja, mutta Argentiina voitti rangaistuspotkukilpailun 3−2 ja eteni välieriin. Välierässä tuli vastaan Maradonan tuolloisessa kotikaupungissa isäntämaa Italia. Ottelu päättyi 1–1, mutta Argentiina voitti jälleen rangaistuspotkut.
Parhaimmat Argentina Pelaajat | Brawlify
Vuoden 1973 Euroopan-kiertueellaan Argentiina esiintyi vahvasti ja muun muassa voitti Länsi-Saksan. Valmentaja kuitenkin erotettiin, ja hänet korvasi . Argentiinan joukkueessa pelasi useita lahjakkaita pelaajia, kuten espanjalaisen -seuran , ja , joka korvasi loukkaantuneen . D-lohkon avausottelussa tuleva pronssijoukkue voitti Argentiinan niukasti 3–2, mutta Italiaa vastaan joukkue ylsi 1–1-tasapeliin. Lohkon kakkossijan ja jatkopaikan varmisti viimeisen kierroksen 4–1-voitto . Jatkolohkossa tappiot 4–0 ja 2–1 ja tasapeli vastaan 1–1 jättivät joukkueen kuitenkin lohkon viimeiseksi ja päättivät Argentiinan kilpailut.
Ranskan ja Argentiinan pelaajat kahakoivat
Loppuottelussa olivat vastakkain edellisten MM-kilpailujen tapaan Saksan liittotasavalta ja Argentiina. Argentiinalta oli finaalista sivussa pelikieltojen vuoksi neljä pelaajaa, heidän joukossaan Claudio Caniggia. Ottelu oli kovaotteinen, Argentiinaa kritisoitiin ”antijalkapallosta”, ja joukkueelta poistettiin kentältä kaksi pelaajaa punaisella kortilla. Ainoan maalin laukoi 84. minuutilla rangaistuspotkusta Saksan liittotasavallan . Argentiina sai hopeaa, vaikka teki turnauksessa vain viisi maalia. Joukkueen tärkeitä hahmoja olikin maalivahti , joka kunnostautui torjunnoillaan rangaistuspotkukilpailuissa.
Maradona valmiina tapaamiseen Argentiinan pelaajien kanssa
Carlos Bilardon jälkeen Argentiinan päävalmentajaksi tui . Samalla joukkue nuorentui. Maradona ei esimerkiksi enää ollut mukana, kun Argentiina voitti Copa Américan peräjälkeen vuosina 1991 ja 1993. Joukkue pelasi myös aiempaa näyttävämpää jalkapalloa, jota omalla tyylillään edustivat esimerkiksi ja . Kärkipelaajana pelasi tehokas maalintekijä , josta tuli myöhemmin aikakautensa pelätyimpiä viimeistelijöitä. Eräässä vaiheessa Argentiina pelasi 31 ottelua perättäin kärsimättä yhtäkään tappiota. Vuonna 1992 Argentiina voitti tuolloin nimellä järjestetyn ensimmäisen Maanosaliittojen cupin. Samana vuonna Argentiina saavutti järjestetyn mestaruuden.
Argentiinan jalkapallomaajoukkue
Argentiinan naiset pääsivät etenemällä Copa América Femenina 2022 -turnauksessa kolmen parhaan joukkoon. Joukkue sijoittui lohkovaiheessa toiseksi ja eteni pudotuspeleihin, joissa Kolumbia pudotti heidät välierissä. Argentiina pystyi kuitenkin voittamaan pronssiottelun Paraguayta vastaan, mikä tiesi pronssimitalin lisäksi paikkaa MM-kisoissa.