Euroopan aikavyöhykkeet tiivistettynä ja aikaerot Suomeen


2000-luvulla Puolaa pidettiin yleisesti EU:n menestystarinana. Vuoden 2007 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa johtoon nousseen Kansalaisfoorumin puheenjohtajan pääministerikaudella Puolasta tuli Euroopan nopeimmin kasvava talous ja samalla ainut EU-maa, joka ei kärsinyt . Maailmanpankin arvion mukaan tämä tosin johtui ennemmin maan suurista sisämarkkinoista ja verrattain vähäisestä riippuvuudesta maailmankaupasta, ei niinkään Tuskin hallituksen politiikasta. Lisäksi Puola oli jättäytynyt EU:hun liittymisensä jälkeen ulkopuolelle, mikä mahdollisti sille oman valuutan luoman . Tuskin hallitus oli kuitenkin suosittu ja hänet valittiin 2011 vaaleissa ensimmäisenä pääministerinä jatkokaudelle. Pääministeriuransa jälkeen Tusk aloitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana vuonna 2014 ja valittiin jatkokaudelle 2017.


1990-luvulla Puolan politiikkaa johtivat vuorollaan keskustaoikeistolainen Kansalaisfoorumi ja sosialidemokraattinen -puolue. Vuoden 2005 vaaleissa korruptioskandaalien ryvettämien sosialidemokraattien kannatus romahti lähes neljännekseen edellisvaaleista Laki ja oikeus -puolueen noustessa suurimmaksi puolueeksi. Kansallismielisen ja arvoiltaan konservatiivisen, mutta sosiaalipolitiikaltaan monia vasemmistolaisia linjoja (mm. sosiaaliturvaa, lapsilisiä ja julkista terveydenhuoltoa) kannattava Laki ja oikeus kasvatti suosiotaan pitkälti juuri vasemmistopuolueiden kustannuksella. Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa ei valittu historiallisesti ainuttakaan vasemmistopuoluetta.

aloitteesta Puolassa toteutettiin 1990 alussa šokkiterapiaohjelma, jonka avulla maa siirtyi nopealla aikataululla sosialistisesta suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Muiden entisten kommunistivaltioiden tavoin Puola kärsi siirtymäkaudella sosiaalisesta ja taloudellisesta taantumasta, mutta se saavutti silti vuotta 1989 edeltäneen bruttokansantuotteen tason jo vuonna 1996, ensimmäisenä näistä maista. Vuonna 1991 Puolasta tuli jäsen, ja vuonna 1999 se liittyi samaan aikaan Tšekin ja Unkarin kanssa. Euroopan unionin jäsen Puolasta tuli toukokuussa 2004.

Varsovassa kello on tällä hetkellä tunti vähemmän kuin Suomessa

Puolalla on kaksi korkeinta oikeusinstituutiota: korkein oikeus ja . Korkeimman oikeuden jäsenet valitsee presidentti kansalliskokouksen suosituksen perusteella. tuomarit valitsee parlamentin alahuone yhdeksänvuotiskausille. Alahuone asettaa myös (senaatin hyväksynnällä) asiamiehen valvomaan kansalaisoikeuksien toteutumista. Niitä koskevia lakeja yritettiin muuttaa kesällä 2017, mikä aiheutti laajoja mielenosoituksia Puolassa ja EU:n komissio uhkasi rangaistusmenettelyllä. Yleensä Laki ja oikeus -puolueeseen myötämielisesti suhtautuva presidentti käytti kuitenkin . Korkeimman oikeuden tuomarien nimitysoikeus olisi siirtynyt poliitikoille, samoin poliitikot olisivat valinneet enemmistön jäsenistä neuvostoon, joka valitsee alempien oikeusistuimien tuomarit.

Demokratiaan siirtymisen jälkeen Puolan sisäpolitiikkaa ovat leimanneet konservatiivisten ja oikeistolaisten voimien vahvistuminen. Maan merkittävimmiksi ovat nousseet keskustaoikeistolainen sekä etenkin 2000-luvulla valtapuolueeksi noussut kansalliskonservatiivinen (PiS) -puolue. Jo kommunismin aikana merkittävässä asemassa olleen asema puolalaisessa yhteiskunnassa on niin ikään vahvistunut.

PKNW julistautui jo sodan aikana Puolan ainoaksi lailliseksi hallitukseksi. Siihen kuului aluksi kommunistien ja eri vasemmistopuolueiden edustajia, mutta vuoden 1944 lopussa siihen liittyi myös useita pakolaishallituksen jäseniä. Tammikuussa 1945 PKWN muodosti Puolan tasavallan väliaikaisen hallituksen.

Drift Masters 2025 eli DM kausi 2025 huipentuu Puolan Varsovaan syyskuussa! Lupinus lähtee reissuun toista vuotta putkeen ja toivottavasti pääsemme myös todistamaan taas suomalaista kultajuhlaa! Kun Puolaan mennään niin käymme samalla “olennaisimmat” nähtävyydet eli tällä reissulla näet Krakovan ja Varsovan kaupungit, pääset vierailemaan Auschwitzissa ja näet koko DM-kauden huipentavan areenaosakilpailun jopa 60 000 muun ihmisen kanssa!


Aikavyöhyke: (UTC/GMT +01:00) Europe/Warsaw

Miehitetyssä Puolassa toimi ja ensin ja myöhemmin pakolaishallitus. Sodan aikana noin 400 000 puolalaista taisteli neuvostojoukkojen mukana ja 200 000 pakolaishallituksen alaisuudessa. Huhtikuussa 1943 Neuvostoliitto katkaisi yhteydet pakolaishallitukseen sen vaadittua tapahtumien tutkimista. Heinäkuussa 1944 puna-armeija eteni Puolaan asti ja perustettiin ( , PKWN), joka pian siirtyi , jolloin sitä alettiin kutsua ”Lublinin komiteaksi”. Puna-armeijan lähestyessä Varsovaa puolalaiset nousivat saksalaisia miehittäjiä vastaan. kesti kaksi kuukautta, ja siihen osallistui 40 000 huonosti aseistautunutta puolalaista. Heitä vastassa oli aluksi 15 000, lopulta 30 000 saksalaista tankkeineen, lentokoneineen ja tykistöineen.

Krakovassa kello on tällä hetkellä tunti vähemmän kuin Suomessa

ja solmivat 23. elokuuta 1939 ja sopivat salaisessa lisäpöytäkirjassa Puolan jakamisesta omiin etupiireihinsä. Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939 (), mistä katsotaan alkaneen ja Neuvostoliitto aloitti 17. syyskuuta. Puolan länsiosasta osa liitettiin suoraan Saksaan, ja osasta tehtiin Saksan alainen . Neuvostoliitto suunnilleen Curzonin linjaan saakka. Kun Saksa vuonna 1941 aloitti sodan Neuvostoliittoa vastaan, se miehitti lyhyen ajan kuluessa myös Neuvostoliitolle joutuneen osan Puolaa.

Sanan kello käännös suomi-puola

Kilpailut houkuttelevat lajin faneja ja moottoriurheilun ystäviä ympäri Eurooppaa. Drift Masters on driftauksen kansainvälisesti kovin sarja eli ikään kuin lajin F1 tai WRC:n Rally1-sarja. DM kuljettajista Suomessa ehkä tunnetuin median puolelta on Kalle Rovanperä. Hän ei kuitenkaan ole kovin tekijä, sillä menestyksen puolesta DM kuskeista Suomea edustavat muun muassa hallitseva mestari , Juha Rintanen, Juha Pöytälaakso, Teemu Peltola ja Mika Keski-Korpi.

Kellonaika, Sää, Lämpötila, Tuntuu kuin, Tuuli, Sade

ehdotti jo vuonna 1919 Puolan itärajan sijoittamista suunnilleen nykyiselle kohdalleen. Ehdotus, joka ei kuitenkaan toteutunut, tuli tunnetuksi . Puola kävi Venäjän bolševikkeja vastaan , joka päättyi 18. maaliskuuta 1921 solmittuun . Ukraina ja Valko-Venäjä jaettiin Neuvostoliiton ja Puolan kesken, ja muun muassa , ja jäivät Puolalle. Sodan aikana Puola valloitti myös , jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen mutta joka jäi Puolalle sodan jälkeenkin. Siitä muodostui pitkäaikainen kiista Puolan ja Liettuan välille.