Ensimmäisen maailmansodan synty | Essee
Ennen ensimmäistä maailmansotaa maailmassa oli vallinnut jo pitkään kiivas keskinäinen kilpailu muun muassa siirtomaista.
Tilanne oli siis jo valmiiksi kiristynyt ja 1900-luvun alussa luovuttiin kollektiivisesta turvallisuudestakin, sillä kaikki valtiot tavoittelivat vain omia etujaan.
Tämän jälkeen valtioiden välillä solmittiin kahden ja kolmen keskisiä sopimuksia paljon, mikä vaikuttaakin paljon ensimmäisen maailmansodan syttymisen taustalla.
Eritoten kokoelma sisältää tietueita henkilöistä, jotka ovat syntyneet nyhyajan Itävallassa, Unkarissa, Tsekissä (aikaisemmin Böömi tai Moravia), Puolasta (aikaisemmin Galicia), Kroatiasta ja Bosnia-Herzegovinasta.
Tietueet sisältävät usein myös uhrilistan numeron, uhrityypin, sivunumeron ja muita lisähuomautuksia.
Salamurhan jälkeen Itävalta-Unkari esitti Serbialle uhkavaatimuksensa, mutta ne oli tehty sellaisiksi, että Serbia ei varmasti suostuisi kaikkiin ja Itävalta-Unkari saisi syyn aloittaa sodan Serbiaa vastaan kostoksi kruununperillisen murhasta.
Serbia suostui kyllä osaan ehdoista, mutta osa oli juuri sellaisia, ettei niihin odotettukaan suostuttavan.
Kaikkien ehtojen toteuttamisen kieltäytymisenä Itävalta- Unkari julisti Serbialle sodan 28.7.1914. Muut Euroopan valtiot seurasivat tilannetta tarkasti.
Koska Euroopan valtiot olivat sitoutuneet toisiinsa liittosuhteiden avulla ja luvanneet auttaa toisiaan jonkin uhatessa, monet muut maat sekaantuivat Itävalta-Unkarin ja Serbian väliseen sotaan.
Ensimmäisen maailmansodan taistelut ja ympärysvaltojen voitto
Koska tietueet ovat monikansalliselta valtiolta, joka oli Itävalta-Unkari, henkilöt tietueissa voivat kuulua mihin nykyajan valtioon hyvänsä, joka ennen kuului Itävalta-Unkariin.
Lopullinen syy siihen, että paikallisesta Itävalta-Unkarinja Serbian välisestä kriisistä tuli nopeasti kansainvälinensuursota, johtui liittolaissuhteista. Ranska ja Venäjä olivatennen sotaa solmineet liittosopimuksen, joka oli suunnattu Kolmiliittoa- Saksaa, Itävalta-Unkaria ja Italiaa - vastaan. Italia tosin oli käytännössäjättäytynyt Kolmiliiton ulkopuolelle solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksenRanskan kanssa. Ranskan ja Venäjän sopimus velvoitti osapuoletsuorittamaan liikekannallepanon sodanuhkan ollessa ilmeinen jompaa kumpaaosapuolta vastaan. Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa puolestaantulkitsi Venäjän toimet sodanjulistukseksi ja uhkaksi itselleenja liittolaiselleen. Saksan toimet ja liittolaispolitiikka toivat nopeastimyös epäröivän Englannin mukaan sotaan. Malttamattomatmaat vetivät näin harkitsevaiset liittolaisensa mukaan suursotaan.
Kun sodan pitkittyminen oli käynyt selväksi, alkoi keskusvaltojen(Saksa, Itävalta-Unkari) ja ympärysvaltojen (Venäjä,Ranska, Englanti) välillä kilpailu liittolaisista. Turkki liittyipian keskusvaltojen puolelle, koska koki Venäjän suurimpana uhkanaitselleen. Myös Bulgaria liittyi myöhemmin keskusvaltojen rintamaanVenäjän aiheuttaman uhan vuoksi.
Ilmapiiriä Euroopassa kiristivät myöskin kansallisetristiriidat. Saksa oli vuonna 1871 valloittanut Ranskalta Elsass-Lothringeninalueen, ja Ranskassa eli edelleen haave saada tuo alue takaisin. Itävalta-Unkarillaja Venäjällä oli taas ristiriitoja koskien Balkanin alueenslaavilaisia kansoja. Kaksoismonarkia tuki Bulgarian kuningaskuntaa jaVenäjä Serbiaa. Venäjän suunnitelmat Turkin salmienomistuksesta eivät miellyttäneet Itävalta-Unkaria, jokapelkäsi Venäjän saavan liian hallitsevan aseman Balkanilla.
Torbacke, Jarl: Ensimmäinen maailmansota. Helsinki 1995.
Kesäkuun 28. vuonna 1914 ampui serbinationalisti Gavrilo PrincipItävalta-Unkarin kruununperillisen arkkiherttua Frans FerdinandinSarajevossa. Princip kuului salaiseen Musta käsi -järjestöön,jolla oli yhteyksiä Serbian kuningaskunnan tiedustelupalveluun. Itävalta-Unkarilletämä oli todiste siitä, että Serbian tavoitteena olihorjuttaa kaksoismonarkian asemaa Balkanilla.
Itävalta-Unkarin kompromissi (saks
Yli neljä vuotta raivonneessa ensimmäisessä maailmansodassa, jota aikalaiset kutsuivat suureksi sodaksi, kuoli yli 16 miljoonaa ihmistä. Yli 21 miljoonaa ihmistä haavoittui.
Ylen uutiset aiheesta ”Itävalta-Unkari” nopeasti ja luotettavasti.
Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian esitettyä uhkavaatimuksia Serbialle, asettui Venäjä Serbian turvaksi. Saksa antoi puolestaan tukensa Itävalta-Unkarille. Liittoutumista seurasi suurvaltojen liikekannallepano, josta seurasi yksi ihmiskunnan historian suurimmista sodista.
Itävalta-Unkarin kruununprinssi Rudolfin
Italia oli sodan alkaessa puolueeton. Tämä johti liittoutumienväliseen tarjouskilpailuun siitä, kumpi pystyy tarjoamaan Italiallesuuremmat alueliitokset jos se liittyy mukaan sotaan. Ympärysvallatlupasivat Italialle laajoja aluelaajennuksia Itävalta-Unkarin kustannuksella,ja maa liittyikin mukaan sotaan ympärysvaltojen liittolaisena keväällä1915. Samoin lupauksin myös Romania liittyi sotaan seuraavana vuonna,mutta joutui keskusvaltojen miehittämäksi pian tämänjälkeen. Ympärysvaltojen avokätiset lupaukset liittolaisilleenvaikeuttivat sodan jälkeen huomattavasti rauhanneuvotteluja ja uudenEuroopan rakentamista.
Maailmansodan syttyminen Itävalta-Unkarin ja Serbian kiistasta
Tapahtumat olivat alkaneet vyöryä kuukautta aiemmin, kun serbinationalisti Gavrilo Princip salamurhasi Itävalta-Unkarin kruununperijän, arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison Itävalta-Unkarin keisarikuntaan tuolloin kuuluneessa Sarajevossa, nykyisen Bosnian ja Hertsegovinan pääkaupungissa.
Itävalta-unkarin kartta 1900 (Länsi-Eurooppa
Tänään maanantaina on kulunut tasan sata vuotta ensimmäisen maailmansodan ensimmäisestä sodanjulistuksesta. Ensimmäisenä sodan julisti Itävalta-Unkari Serbialle 28. heinäkuuta 1914.